home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku09.lha / Teksti / Kovalevy.txt < prev    next >
Text File  |  1994-10-20  |  10KB  |  169 lines
  1. 5
  2. 1*
  3.  
  4. En tiedä, oletteko te huomanneet, mutta elektroniikkalaitteilla  on  kummallinen
  5. kyky hajota mitä omituisimpina hetkinä ja mitä  mielenkiintoisimmilla  tavoilla.
  6. Itse asiassa hajoaminen  tuntuu  olevan  suoraan  verrannollinen  tehtävän  työn
  7. tärkeyteen, sillä kuin kirjoittamattoman lain mukaan kone hajoaa tai sekoaa juu-
  8. ri silloin, kun suuri projektisi on melkein valmis ja olet juuri  aikeissa  tal-
  9. lentaa hengentuotoksesi kovalevylle  tai  disketille.  Ennen  kuin  ehdit  tehdä
  10. mitään, kuuluu pieni rasahdus tai ininä ja musta pilvi  nousee  jostakin  koneen
  11. sisuksista. Pilven  laskeuduttua  köhit  viimeisiä  myrkyllisiä  kaasuyhdisteitä
  12. keuhkosi perukoilta ja hätääntyneenä ryhdyt tutkimaan  vahinkoja.  Vaistonvarai-
  13. sesti alitajuntasi käy läpi kaikki mahdolliset viat, ja kuin sielusi silmin näet
  14. edessäsi huoltolaskun, jonka nelinumeroinen loppusumma saa lehtipihviksi laihtu-
  15. neen lompakkosi korisemaan viimeisiä kuolinkouristuksia.
  16.  
  17. Tuntuuko yhtään tutulta?
  18.  
  19. {3                             Erään kovalevyn tarina
  20. {3                             ----------------------
  21.  
  22.                                 Heimo Laukkanen
  23.  
  24.  
  25. Se oli sellainen tavallinen aamupäivä - tai niin  ainakin  luulin.  Aurinko  oli
  26. noussut jo aikoja sitten, ja vielä aamukasteiset kukat tervehtivät pirteitä  vi-
  27. herpeukaloita, jotka loppumattomalla  innolla  askartelivat  pihamaalla.  Linnut
  28. lauloivat jossain kauempana, ja kulman takana  pikkupojat  kiistelivät  kirkkaan
  29. keltaisesta pingispallosta, kunnes isoin pojista keksi lopettaa riidan astumalla
  30. pallon ruttuun.
  31.  
  32. Olin juuri tullut suihkusta ja kuivailin pitkän suortuvia hiuksiani pyyhkeeseen.
  33. Istahdin tutulle paikalleni näppäimistön ja monitorin  eteen  ja  vielä  kostein
  34. sormin taituroin muutaman sanan shelliin. Kovalevyohjaimen moottori heräsi  pir-
  35. teästi henkiin, ja nakuttavan äänen saattelemana ProWrite latautui muistiin.
  36.  
  37. Siitä oli nyt melkein vuosi, kun olin innostunut kirjoittamisesta. Melkein  lei-
  38. killäni olin  ilmoittautunut  sellaiseen  Utopia-tapahtumaan,  jonka  kymmenistä
  39. vaihtoehdoista olin tunkenut itseni luovaan ryhmään. Luova ryhmä  kuulosti  jol-
  40. lain sairaalla tavalla kiinnostavalta, vaikka sen  toimintaan  kuuluikin  kaiken
  41. muun ohella näytteleminen ja runojen kirjoittaminen. Viikon kestäneen tapahtuman
  42. aikana koin sitten kirjallisen heräämiseni hyvin yllättävällä tavalla -  runojen
  43. muodossa. On vaikeaa kuvailla, miltä tuntuu, kun ensimmäinen ikinä tekemäsi runo
  44. saa osakseen suurta ihailua ja hämmennystä ihmisten joukossa, jotka ovat  pienen
  45. ikänsä kirjoitelleet kaikenlaista. Tai millainen vaikutus on sillä, kun  kurssin
  46. vetäjä tulee kaiken lopuksi sanomaan, että sinun kannattaa jatkaa  runojen  kir-
  47. joittamista, sillä sinulla on siihen kykyä. Kaikesta huolimatta kaikkein  suurin
  48. vaikutus oli kuitenkin  sillä,  että  tytöt  olivat  aivan  ihastuksissaan,  kun
  49. näkivät pojan, joka osaa ajatella ja olla myös tunteellinen.
  50.  
  51. Utopian jälkeen olinkin kirjoitellut pöytälaatikkoon sitä sun tätä, jolla ei sen
  52. suurempaa arvoa ollut. Lyhyitä novelleja, pieniä tarinoita ja esseitä, joita ku-
  53. kaan ei jaksanut nukahtamatta lukea. Ensimmäinen  kunnollinen,  pitkä  ja  hyvin
  54. suunniteltu tarinani oli kuitenkin parhaillaan luonnostumassa koneeni  ruudulle,
  55. ja hymy paistoi silmistäni keksiessäni toinen toistaan kurjempia temppuja,  joi-
  56. hin novellini henkilöt joutuisivat. Olin kuin jumala, jonka luomukset elivät  ja
  57. kuolivat niin kuin tahdoin.
  58.  
  59. Jumaluus kuitenkin karisi hyvin  nopeasti,  kun  kuului  pieni  suhahtava  ääni.
  60. Yhtäkkiä huoneeseen tuli hiljaista. Mitään ei kuulunut, ei edes kovalevyohjaimen
  61. tuulettimen ääntä. Tuntui siltä, kuin sairaalan teho-osaston kaikkien  EKG-lait-
  62. teiden piippaus olisi yllättäen lakannut eikä kukaan oikein ymmärtäisi, mitä nyt
  63. tehdä.
  64.  
  65. Sydämeni nousi kurkkuun, mutta nielaisun voimasta se etsiytyi  takaisin  paikal-
  66. leen. Mitä oli tapahtunut?  Tärisevät  sormet  etsiskelivät  oikeita  näppäimiä.
  67. "Amiga äs", hoin itsekseni ja hädissäni yritin tallentaa hengentuotostani  kova-
  68. levylle - turhaan: kovalevy oli lakannut olemasta. Vain  virheilmoitus  ruudulla
  69. kertoi, että jotakin oli tapahtunut.
  70.  
  71. Koska en tiennyt mitään muutakaan vaihtoehtoa, otin yhteyttä Man & Maniin, josta
  72. kyseisen ohjaimen olin aikoinaan ostanutkin. Varsin leppoisasti vastannut  myyjä
  73. osasikin auttaa minua ja epäili, että ohjaimen muuntaja  olisi  yksinkertaisesti
  74. mennyt rikki. Samalla hän osasi tosin vielä kertoa, ettei  heillä  ollut  yhtään
  75. erillistä muuntajaa eikä hän edes tiennyt, milloin heille sellaisia tulisi.  Pi-
  76. kainen soitto vielä Suomen huoltopalveluun antoi ankean kuvan: ohjaimen  muunta-
  77. jia ei ollut, ja sellaisen tekeminen esimerkiksi Amigan normaalista  muuntajasta
  78. maksaisi lähes kaksi kertaa normaalin muuntajan hinnan.
  79.  
  80. Muutaman päivän kuluttua alkoivat ensimmäiset vieroitusoireet.  Kädet  tärisivät
  81. eivätkä silmät tahtoneet pysyä auki ohjelmia ladattaessa. Toisaalta ainoa ohjel-
  82. ma, jota käyttelin, oli ProWrite, sillä mitään muuta asiallista minulla ei  dis-
  83. keteillä ollutkaan. Pari viikkoa sain kärsiä tuskallisista oireista, ennen  kuin
  84. kipu alkoi pikku hiljaa helpottaa. Hetkittäin diskettien käyttö sujui jo  rutii-
  85. nilla, eivätkä pitkät latausajatkaan haitanneet. Saatoin  jopa  ajatella,  ettei
  86. maailma ehkä sittenkään ole niin huono paikka elää. Harhaluulot  hävisivät  kui-
  87. tenkin nopeasti, kun monitorini melkein kirjaimellisesti räjähti.
  88.  
  89. Se oli ehkä viimeinen niitti arkkuuni -  tai  ainakin  naapurit  niin  luulivat,
  90. mikäli pitämästäni metelistä jotain päättelivät. Huuto oli sisällöltään mitä mo-
  91. ninaisinta ja värikkäintä kiroilua, jota voimistettiin vahvalla  jalkatyöskente-
  92. lyllä ympäri huonetta. Vain se pieni rationaalinen ajatus, että esineiden hajot-
  93. taminen ei ratkaisisi mitään, piti silloisen kalustuksen ehjänä - tai niin aina-
  94. kin näin jälkeen päin luulen.
  95.  
  96. Koska monitori oli ensiarvoisen tärkeä yleensäkään minkään työskentelyn  kannal-
  97. ta, ja se oli vieläpä mahdollista korjauttaa hetimiten,  päätin  olla  kerrankin
  98. reipas ja järjestää itselleni pientä fyysistä harjoitusta nimikkeellä "monitorin
  99. kanto". Oli muuten kokemus sinänsä kävellä sumeassa helteessä lähes koko kaupun-
  100. gin läpi monitori sylissä Suomen huoltopalveluun. Kerran jos toisenkin siinä ko-
  101. keili taskussa pullottavaa setelinippua ja punnitsi mielessään  ajatusta,  josko
  102. sitä pysähtyisi tähän ja kävisi terassilla ottamassa oluen tai kaksi.
  103.  
  104. TV-modulaattori kohosi kotona odottamattoman suureen arvoon. Kuin ihmeen kaupal-
  105. la yleensäkään löysin kaapin perältä, pölyttyneiden lisämuistien ja muun  roinan
  106. seasta, tuon pienen palikan, jonka pientä väkivaltaa  hyväksi  käyttäen  sulloin
  107. koneeseeni kiinni. Näytöksi raahasin pöydän reunalle jättimäisen,  huonoputkisen
  108. ja muutenkin ruman ikivanhan television, joka olisi varmastikin hyväksytty  tek-
  109. niikan museoon näyttelyesineeksi, mikäli olisi vain tiedetty ko.  laitteen  ole-
  110. massaolosta.
  111.  
  112. Kun on kerran tottunut kovalevyyn, hyvään kuvaan ja laajaan,  apuohjelmilla  ko-
  113. risteltuun käyttöliittymään, paluu  takaisin  disketteihin,  huonoon  kuvaan  ja
  114. niukkaan peruskäyttöliittymään ilman mitään mukavia leluja on kauhea kokemus. Se
  115. on käytännössä verrattavissa siihen, että sinut heitettäisiin lentokoneen  Busi-
  116. ness-luokasta istumaan jonnekin laskutelineelle, jota lentäjän epähuomion vuoksi
  117. ei ole vedetty koneen sisälle. Ainoana erona on se, että  istuessasi  laskuteli-
  118. neellä sinun ei tarvitse viettää aikaasi vaihtaen levykkeitä asemasta toiseen.
  119.  
  120. Aina silloin tällöin soittelin Man & Manille ja kyselin, josko heille olisi  il-
  121. maantunut ylimääräistä  muuntajaa  kyseiseen  kovalevyohjaimeen.  Meni  muutamia
  122. viikkoja, ja kuin ihmeen kaupalla  jostain  he  saivatkin  järjestettyä  minulle
  123. käytetyn muuntajan, jonka luonnollisesti kävin heti mahdollisuuden tultua nouta-
  124. massa.
  125.  
  126. Kun lopulta työnnettyäni muuntajan johdon kiinni  pistokkeeseen  ja  laitettuani
  127. virran päälle totesin, ettei mitään tapahtunut, tuntui kuin maailma olisi pudon-
  128. nut niskaani. Hetki sitten se oli vielä riippunut muutaman turvapalkin  varassa,
  129. mutta nyt nekin murtuivat, ja kaikki  paska  rysähti  kerralla  niskaani.  Koska
  130. muuntajan vaihto ei auttanut, merkitsi se sitä, että kovalevyohjain  oli  rikki.
  131. Edes itku markkinoilla, saati muilla julkisilla paikoilla, ei auttanut, vaan oli
  132. otettava luu kauniiseen käteen ja vietävä kovalevyohjain Suomen huoltopalveluun,
  133. joka oli ainoa asiallinen paikka, jonka tiesin korjaavan tietokoneita ja  niiden
  134. lisälaitteita.
  135.  
  136. Kesti yli kuukauden, ennen kuin sain kovalevyn takaisin. Mitään  vikaa  ei  itse
  137. asiassa ollutkaan. Ainoastaan muuntaja oli rikki, ja uuden vastaavan hankkiminen
  138. oli vienyt lähes kuukauden. Vaikka olinkin iloinen siitä, että sain laitteen ta-
  139. kaisin, sai tapahtunut kuitenkin mietityttämään. Miksi olinkaan saanut Man & Ma-
  140. neiltä rikkinäisen muuntajan? Noh, tekevälle  sattuu,  se  kyllä  myönnettäköön,
  141. mutta silti...
  142.  
  143. Nyt olen taas kaikissa sielun, ruumiin ja hardwaren voimissa. Kovalevy, monitori
  144. ja myös stereoitteni dekki, joka kaiken melskeen keskellä  oli  sanonut  työsuh-
  145. teensa irti, ovat kaikki taas kunnossa, ja maailma tuntuu paistavan tänne  risu-
  146. kasaankin. Kirjoittaminen sujuu yhtä huonosti kuin ennenkin, joten aina silloin,
  147. kun en ole hankkimassa uusia kokemuksia maailman  epäoikeudenmukaisuudesta,  jää
  148. minulle aikaa kirjoitella niistä teille.
  149.  
  150. Jos kokemuksistani voin yhtään opetusta kenelläkään antaa, olkoon se seuraava:
  151.  
  152. - Vaikka kovalevyllä olisikin kaikki mukavasti  yhdessä  paikassa,  pidä  levyk-
  153. keillä varmuuskopioita tärkeistä tiedoista sellaisessa muodossa,  että  saat  ne
  154. helposti uudestaan käyttöön. Ei paljon lohduta, jos sinulla on kovalevyn  backu-
  155. pit, mutta ei kovalevyä, jonne purkaa ne.
  156.  
  157. - Jos jotakin laitteistoistasi hajoaa, koeta itse mahdollisuuksien  mukaan  pai-
  158. kallistaa vika tai hajonnut osa, sillä huoltomiesten taksat  ovat  kovia  -  256
  159. markkaa/tunti, ellei enemmänkin. Mikäli työtä antaessaan osaa  antaa  huoltomie-
  160. helle tiedon, että luultavasti se ja se osa on hajonnut, voi se  hyvinkin  näkyä
  161. pienempänä laskuna, kun korjaus vie vähemmän aikaa.
  162.  
  163. - Ja kaikkein tärkein neuvo: Don't panic...
  164.  
  165. Pidä siis mielessäsi se tosiasia, ettei mikään ole ikuista. Jopa se sinun konee-
  166. si voi suunnitella hajoamista minä päivänä hyvänsä. Ole siis tavalla tai toisel-
  167. la varautunut siihen, että tahdoit tai et, jonain päivänä koneesi ei välttämättä
  168. enää käynnistykään. 
  169.